Noljakka on joensuulainen kaupunginosa, jossa asuu nykyään 5573 asukasta. Kylä kuului alun perin Liperin pitäjään. Kontiolahteen Noljakka kuului vuodet 1857–1912, jonka jälkeen se oli osa Pielisensuuta. Kun Pielisensuu liitettiin Joensuuhun 1954, tuli Noljakasta osa Joensuuta.

Tällä hetkellä asukasyhdistyksen toiminnassa painottuvat erilaiset yleisötapahtumat. Niiden järjestämiseksi yhdistys on verkottunut alueen muiden toimijoiden kanssa. Yhteistyökumppaneitamme ovat Joensuun kaupungin nuorisotoimi, Sinkkolan asukas- ja nuorisotalo, Evankelis-luterilainen seurakunta, Joensuun 4H-yhdistys, Noljakan niemenkiertäjät, MSL sekä Joensuun seudun luonnonystävät. Sinkkolan kotieläinpihan tapahtumissa mukana myös MLL ja Martat. Verkostoituminen Noljakassa toimivien seurojen ja yritysten kanssa on ollut hedelmällistä ja uudet toimijat ideoineen ovat tervetulleita yhteisten tapahtumien kehittelyyn. 

Siilaisen -Noljakan asukasyhdistys perustettiin 9.11.1979. Ensimmäisenä puheenjohtajana toimi Eero Kervinen. Kun yhdistys perustettiin, Noljakassa oli 200 taloutta. Aavarannan käytöstä oli asukasyhdistyksessä niin kova ristiveto, että vuonna 1983 Aavarantalaiset irrottautuivat ja perustivat oman asukasyhdistyksen.  Toiminnan keskittyessä Noljakan alueelle nimestä pudotettiin Siilainen, ja vuonna 2009 nimeksi vaihtui nykyinen Noljakan asukasyhdistys. 

Noljakan Sanomat ilmestyi vuosina 1987 – 1992 ja Noljakan kirja julkaistiin vuonna 2004. Kirjahanke oli noljakkalaisten oma hanke ja voimannäyte, jossa asukasyhdistys onnistui tuomaan yhteen suuren joukon noljakkalaisia kirjoittajia.  Alueen merkityksestä meille asukkaille kertoo kirjan tuottaminen talkootyönä, johon ei kirjoittajia tarvinnut houkutella.

Asukasyhdistys on toiminut aktiivisesti Noljakan puuston, leikkipuistojen ja liikuntapaikkojen, pysäkkikatoksien, Siilaisenpuron ylittävien siltojen, vesihuollon, kirjelaatikoiden sekä hammashoitolan Noljakkaan sijoittamisen puolesta. Olemme olleet vaikuttamassa myös alueemme liikennekysymyksiin ja liikenteen nopeuksien rajoittamiseen. Vuonna 1997 asukasyhdistys esitti apteekin perustamista Noljakkaan ja kesällä -99 apteekki -adressiin kerättiin yli 4 000 nimeä. Samana vuonna valmistui Reijo Turusen ympäristötaideteos, johon asukasyhdistys hankki tekstilaatat.

Asukasyhdistys on erinomainen väylä vaikuttaa oman asuinalueensa asioissa, sillä kaupunginosayhdistyksenä mielipidettämme kysytään esimerkiksi alueen kaavoituskysymyksissä. Sinkkola, eli Kähkölä, on tapahtumiemme ytimessä ja toiminta Sinkkolan pihassa kehittyy jatkuvasti. Vuonna 2013-2014 kampanjoimme Sinkkolan kotieläinpihan jatkon ja lampaiden laidunnukseen riittävän niittyalan puolesta. Uusi päiväkoti onnistuttiin sijoittamaan niin, että  eläimillekin jäi elintila. Kotieläinpiha palvelee jatkossakin noljakkalaisten yhteisenä olohuoneena ja Sinkkola asukas- ja nuorisotalona.

Asukasyhdistys on järjestänyt noljakkalaisille uudenvuoden ilotulituksia, kyläiltamia, erilaisia talkoita ja osallistunut Sinkkolan asukas- ja nuorisotalon kevät-, ruska- ja joulutapahtumiin. Toimintaamme ovat kuuluneet myös nuotioillat. Noljakassahan on kolme nuotiopaikkaa – yksi Aavarannalla ja kaksi valaistun ulkoilureitin varrella. Näiden kunnossapidon valvonta kuuluu asukasyhdistykselle.

Asukasyhdistys on ollut vaikuttamassa myös alueemme luonnonolojen säilyttämisessä. Pyhäselälle Höytiäisen kanavan suistomuodostuman länsiosaan muodostettiin luonnonsuojelualue vuonna 1938. Lintujen havainnointikohteena alue laajeni vuonna 1979, kun kanavan suistonosasta rauhoitettiin 140 hehtaaria maa- ja vesialueita. Pohjois-Karjalan lintutieteellinen yhdistys perusti alueelle lintuaseman 1984. Noljakanmäen viidenkymmenen hehtaarin alueen runsas lajisto ja luontotyyppi on suojeltu osana Natura 2000-ohjelmaa.

Koivuvaaran tilan vanha laidun on poikkeuksellisen upea keto-niittyalue aivan asuinalueemme tuntumassa. Nykyään sitä laiduntavat Maaseudun sivistysliiton lampaat. Luonnonvaraista niittyä ylläpidetään myös talkoovoimin ja Joensuun Luonnonystävien ylläpitämä niittoperinne on jatkunut vuodesta 1984. Myös asukasyhdistys on mukana tapahtumajärjestelyissä. Vuonna 2012 elokuisessa perinnetapahtumassa kävi reilut sata asukasta. 

Noljakka merkitsee tunnetta, joka syntyy, kun joutuu asioidessaan käyttämään kornia mainosnimeä kuten ekstramegaburger,  kesälesken mielitietty, hintahullutus

Erään tulkinnan mukaan sanan "noljakka" merkitys on kuitenkin (pienenpuoleinen) rinne. Sanan alkuperä olisi virolainen. 

Lähteenä on käytetty Ismo Björnin ja Pasi Tuunaisen toimittamaa Noljakan kirjaa (hinta 17€) kysy Sinkkolan kahviosta tai ota yhteyttä.